tiistai 30. toukokuuta 2017

Puutarhailua ja puuhahakirjailua


Puutarhailun, kevätkylvöjen ja mullassamyyräilyn lomassa vietän (Daniele Varén sanoin:) virkistäviä joutohetkiä uuden puuhakirjani parissa mitä kujeellisimmalla ja leikkisimmällä tavalla. "Tuhoa tämä kirja" on kerrassaan vimmatun riemastuttava puuha-ajanviete! Aktiviteettia ja oheistarpeita tarvitaan aikalailla, joten suositan 💖 kirjaa vain erityisen kehittyneille puuhakirjaajille!





PARAS PUUHAKIRJA IKINÄ!

WSOYn 2016 kustantaman "Tuhoa tämä kirja" -kirjan on kirjoittanut 😉 Keri Smith, suomentanut Maria Lyytinen ja suomennoksen graafisesti toteuttanut Aino Sutinen.

Nyt on puutarhapöydälläni taukotouhuiltavaksi siis paras puuhakirja ikinä! Pakko vilauttaa vähäsen. Heti jo ensimmäiseksi omistajan tietosivukin vaatii vakavaa puuhailuun paneutumista:



Jokaisella aukeamalla on tehtävä, jonka suorittaminen ei suinkaan siitävaan suju keltä tahansa. Tosipuuhaaja suorittaa tehtävät tunteella ja tarmolla, ahkerasti tarvittavia oheismateriaaleja haalien ja hyödyntäen, rivakkaa liikuntaakaan kaihtamatta.






















Kirjassa on aukeamia vaativine tehtävineen niin paljon, että puuhaa piisaa varmaan syksyyn saakka.

Tässä saattaa käydä niin, että pihatöissä pyllistely jää ihan liian vähäiseksi, jollei välillä vähän floppaa näissä kirjan puuhasteluissa.


PÄIVITYS 170601: "TUHOA TÄMÄ KIRJA":N PAKETOINTI LAHJAKSI


Tyttäreni tuntien, tiesin, että kaikkea puuhailua rakastava pikkutyttöseni varmasti lukunauttii täysillä tästä kirjasta.

Paketeerasin kirjan sen sisällön ja sielun hengessä. Se ei ollutkaan ihan tavallinen, semmoinen tostavaan-nätti-lahjapaperi-ja-rusetti-päälle -juttu. Aiheenmukaiseen paketointiin tarvittiin, mm. rypistellyn sanomalehden, pihalla talvehtineen narunpätkän ja kahvin lisäksi, pintaa efektoimaan ketsuppia, sinappia, soijakastiketta ja punkkua:



Semmoisella ainesarsenaalilla siitä tulikin sitten ihan verrattoman hieno synttärikortinkorvikepaketti 40-vuotiaalle lapsoselleni:


"Tuhoa tämä kirja" paketoituna kirjan sisällön hengessä.














KEVÄT KOITTAA KOTONA

Punkit ja kyyt ovat ilmaantuneet kodin vieruksille, liiankin lähelle. Metsäkyyhkyt huhuavat  kumeasti ja mustarastaat huiluilevat kauniisti.

Sipulit, jotka eivät pupujen tai myyrien mielestä olleetkaan herkkua, ovat kukkineet. Raparberi alkaa olla piirakkavartista. Syreeni nuppuilee. Kirsikka- ja omenapuu kukkii.
















Cokispullot huolehtivat tunnollisesti persiljan ja dillikylvöksen kastelusta.































Basilikaruukulla punkkupullo hoitaa homman. Mahtaakohan tästä tulla marinoitua basilikaa? Kunhan ei vaan tule balsamoitua basilikaa - surkealla viherpeukalotuntumallani sekin on ihan mahdollista.

Paraatiovella ruukun oksanrankojen juurelta pitäisi kohta kivuta oksille kranssista villiviiniä ja siemenistä hajuherneitä. 































Ihan kohta on kesä. Helmee!


2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Eikös olekin! Ja vakuutan, että se paketeeraus oli hulvattoman hauskaa. :)

      Poista