I have a dream! / Minulla on haave! Se on helpoista helpoin neulepaita. Normiskappeliakin helpompi. Yhdessä koossa kaikille. Muunneltavissa eripaksuisille langoille ja puikoille. Proton näen silmissäni ja sille on jo nimikin. Suunnitelmakin on.
STARTTIPOHDINTA JA ALUSTAVA SUUNNITELMA
Mallin haluan niin yksinkertaisena kuin vaan voi. Se tarkoittaa, että mitään resoreita ei neuloskella, neulotaan kaikenaikaa vaan pelkkää oikeaa. Helman ja hihan pituutta pitää voida vapaasti muutella.
Eikä mitään kaula-aukkorakennelmia, ei. Ihan suorasta reunasta venepääntie. Suoraan venepääntiehen käytän yleensä puolet kappaleen leveydestä. Taidan tehdä nytkin niin, vaikka etu- ja takappaleet ovat huomattavasti tavanomaista leveämmät. Mutta tässä neulepaidassahan on tarkoituskin rennosti vähän vilauttaa olkaa. Kunhan ei veneestä tee niin isoa, että koko vene hulahtaa pohjaan, nilkkoihin.
Haluan mallin, jonka voi neuloa tyylikkään yksivärisenä tai rillumarei riemukkaana. Mallin pitää toimia, kun käytänkin eripaksuisia ja oikein erilaisia lankoja. En aina ollenkaan tavoittele lähimainkaan tasaista pintaa, vaan mieluummin usein jotain ihan muuta. Jotain elävää ja tapahtumarikkaampaa. Saa olla krouvia ja huolettoman möhkyriäistä. Ja sitäpaitsi siinäpä onkin taas yksi mielekäs tapa neuloa jämiä pois.
 |
| Yhdenkoon omaskappel vielä helpommin |
Haluan aloittaessa neuleen mitat sentteinä, jotta malli on helppo ottaa minkä paksuisille puikoille vaan ja langasta mistä hyvänsä.
Teen neulepaidalle yhden koon
- etu- ja takakappleiden leveys 60 cm
- takakappaleen pituus 70 cm ja etukappaleen pituus 60 cm, mitaten neulottu ainaoikein venyttelemättä (se venyy pituutta kumminkin)
- hiha alkaa ranteelta 2x10 cm levyisenä ja kummassakin reunassa lisätään 1 s joka kuuden kerroksen välein, luulen. (Sileässä neuleessa teen ne lisäykset aina 4 kerroksen välein, ainaoikeassa voisi ajatella lisäyksiä 8 kerroksen välein, mutta luulenpa että hihakin venyy pituutta, joten 6 kerrosvälinä voi olla optimaalinen.) Hiha lähtee ranteesta ja neulotaan halutun pituiseksi. Tässä kohtaa kylläkin lipeän siitä kaikkein helpoimmasta, joka olisi leveähkö, ihan suora tuubihiha. Tahdon hihan kaventuvan ranteeseen, jotta se on vähän kevyempi ja helpompi hääräillessä vetää / kääriä pysymään ylhäällä.
- etu- ja takakappleiden leveys 60 cm
- takakappaleen pituus 70 cm ja etukappaleen pituus 60 cm, mitaten neulottu ainaoikein venyttelemättä (se venyy pituutta kumminkin)
- hiha alkaa ranteelta 2x10 cm levyisenä ja kummassakin reunassa lisätään 1 s joka kuuden kerroksen välein, luulen. (Sileässä neuleessa teen ne lisäykset aina 4 kerroksen välein, ainaoikeassa voisi ajatella lisäyksiä 8 kerroksen välein, mutta luulenpa että hihakin venyy pituutta, joten 6 kerrosvälinä voi olla optimaalinen.) Hiha lähtee ranteesta ja neulotaan halutun pituiseksi. Tässä kohtaa kylläkin lipeän siitä kaikkein helpoimmasta, joka olisi leveähkö, ihan suora tuubihiha. Tahdon hihan kaventuvan ranteeseen, jotta se on vähän kevyempi ja helpompi hääräillessä vetää / kääriä pysymään ylhäällä.
 |
| Omaskappeliin voisi neuloa eripaksuisia ja oikein erilaisia lankoja |
Sitten valitaan kaupan, tai kodin, tai molempien lankabuffetista ne herkullisimmat koppaan, otetaan eripaksuisia puikkoja ja neulotaan sillä keskivertopaksulla langalla (jos lankoja on useita) mallitilkkua, yhteen pötköön, niillä eripaksuisilla puikoilla. Tunnustellaan neulomusta haaveillen - saa painaa sen poskelleenkin. Sillälailla löytyy se mieluisin langan ja puikon yhdistelmä, joka kelpaa.
TESTINEULE
Otin tällä kertaa sitä ruman retliiniä Florica-lankaa, kun sitä on vielä vaikka kuinka, ja neuloin sitä kaksinkertaisena ainaoikein eripaksuisilla puikoilla, hakien mukavan pehmoista tuntua. Finaaliin pääsi 8- ja 7-puikot. Neulepehmeys oli kyllä hyvä kasillakin, mutta 7-puikot ovat paljon paremmat käteen. Sitä paksummilla puikoilla jokainen silmukka täytyy ikäänkuin neuloa työläämmin, kun silmukan matka puikon terävältä kärjeltä sinne puikon oikeaan paksuuteen on pitkä. Kasilla tulisi vähän nopeammin valmista, mutta vaivattomuus voittaa. Siis 7 sai kultaa.
En suinkaan aio neuloa testissä käyttämääni kaksinkertaista Floricaa, mutta sillä saan riittävän verrokin muihin lankoihin: laitan testineulelangan ja puikoille haluamani langan, molemmat napakasti sormelle vierekkäin. Silloin näen riittävällä tarkkuudella ihan silmämääräisesti missä mennään, onko neuleeseen tyrkyllä jokseenkin samanpaksuinen lanka tai jos se on paljon ohuempi, otan sille ehkä kumppaniksi toisen langan sitä samaa tai jotain ihan muuta.
Kun mitat on mietitty ja testi neulottu, lasketaan 10 cm silmukat noin suurinpiirtein ja luodaan 7 x 10 cm silmukat puikolle. Ja sitten se lähtee: puikoilla ... valmiina ... NEULO!
Suunnitelmahan onkin tässä jo valmis. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Niinpä, mutta se on silti vielä vain haave. Tekeminen onkin sitten ihan toinen juttu...
Tämän protoni nimi on ilman muuta Juhannusilta. Se tuntuu sopivalta nimeksi, koska aion neuloa siihen erilaisia ja eripaksuisia lankoja, mutta vain valkoisen sävyjä. Ja lisäksi kyytiin vähän pastellista, ohutta silkkiä, suikaleina, sinne tänne. Juhannusilta on nimeksi sopiva siksikin, että juhannusyönähän, jos koska, tarvitsee aina sen talven lämpimimmän toppatakin päälleen. Mutta tämmöisellä neuleellapa kuitenkin kaiketi tarkenee iltaa aika pitkälle, ihan yönkin puolelle - siis Juhannusillalla, ennen sitä toppista.
Pukeuduin mittanauhaan ja mietiskelin vielä neuleen mittoja. Ihan OK toistaiseksi. Tältä se näytti, kun sovitin neuleen mittapiirosta mallihahmon päälle:
Harppuunoin niitä orpoja ressukoita, joista ei yksinään mitään tule. Nyt ne adoptoidaan hyvään pätkäneuleperheeseen. Erivalkoisia on varalla vielä vähän lisääkin.
Tahdon kudelmaan ilahduttimiksi silkkisuikaleita!
Pitää varmaan vähän tunnustella noita lankoja. Katsella mikä menee seiskapuilolla sellaisenaan ja mikä kaipaa dubbelikaveria tai erilangasta kumppania.
Tasaraitaa en missään tapauksessa halua, joten mietiskelen myös kerinkö valkoisista pätkälangan valmiiksi. Ehkäpä.
Ja millaisia silkkiluikuroita leikkaan. Sitäkin pitää miettiä.
Niin ja sitä, että otanko silkin pätkälangan kyytiin neuloessa, jolloin siitä tulisi aika kivasti vähän reliefimpää efektiä. Vai pätkäisenkö pätkälangan ja neulon väliin pelkkää silkkusuikaletta, kunnes jatkan taas pätkälangalla.
Tässä vaiheessa pystyn vain kommentoimaan asiaa korrektisti small-talkaten. "INTERESTING!".
TÄHÄN sitten kai päivitän,
jos projekti jatkuu menestyksekkäänä.
Skappelneuleen vene purjehtii myötäisessä edelleen. Se oikea ja alkuperäinen ohje löytyy postauksessa "Skappleneuleen ohje tyttärelle kannustimeksi".
Hieno tapa keriä lanka käsin, niin että se juoksee kerän sisä- tai ulkopuolelta (tai molemilta puolilta, jos kaksinkertaisella neuloo), ihan kuin kerimälaitteen kerästäkin, sekä silmukoiden luonti langalle on ohjeistettu postauksessa "Neulojan kikkakori".
Kerin langat keriksi, yksin, kaksin tai kolmisin, sopivan paksuisiksi yksin tai yhdessä.
Solmin keriltä lankoja parin sylin mittaisina pätkinä yhteen, ilman mitään vuorojärjestystä, ja kerin pätkälankaa neulottavaksi.
Käytän ohuenohutta, lähes henkäyksenkeveää pajsilkkiä, jota olen valkoisesta värjännyt aiempiin tarpeisiin.
Suikaloin silkkiä, niinkuin matonkudetta, lankasuoraan, repien.
Kaikkea tarvittavaa on valmiina puikoille.
Vihdoin oli eväät korissa ja pääsi aloittamaan neuleretken.
Tarkistin, että 2n sylin mittainen pätkä kulkee neuloessa kerroksen, mutta varmasti vajaasti kahta, ettei vaan tule liian raidallista.
Loin silmukat langalle, jotta voin myöhemmin päätellä kaikki reunat niinkuin sitten lystään.
Silkkisuikaleista diskasin vihreän, kun se ei vaan ollut oikeaa sävyä. Ja päätin neuloa aina n. sadan silmukan välein 8 silmukkaa silkkisuikaleella, yhdessä pätkälangan kanssa.
Helma on hyvässä alussa. Leveyskin näytti mitattuna olevan ihan riittävästi sinnepäin, likimain 60 cm.
Neule, ja silkki siroteltuna neuleen sekaan, näyttää justiinsa semmoiselta kuin olin ajatellut. Solmut ja pätkät saavat asettua minne tahtovat. Ne ovat minulle tarkoituksenmukaisia ja lisäävät reppanaisen shabbya, bohemiantyylistä pintaeloa. Ja sitäpaitsi minähän tykkään hapsuista, tupsuista ja tasseleista.
Aamunäkymä puikoilla oli tämmöinen:
Hyvin on vielä aikaakin, ennen juhannusta, tälle Juhannusillalle.
Katselin illalla tanssii-tähtien-kanssa - ja puikotkin tanssivat. Jatkoksi tuli vielä neulonnan taustaleffaakin, joten helma kasvoi.
Tässä Juhannusillassa kaikki söpöt solmutupsut ja pikkuiset suikaleliput kuikuilevat neuleesta viattoman hilpeinä. Ne eivät yhtään tiedä, ettei tuolla lailla kuulu käyttäytyä. Mutta minähän en ainakaan sitä niille kerro, kun niiden kanssa on niin hulvattoman kivaa. (Saatan, ihan viimeksi vasta, pisimpiä liehuja pikkasen parturoida.)
Tässä neuleessa sääntökirjat, säntillisine solmujen ja jatkosten jemmailuineen, on poltettu roviolla. Ja tanssittu alkukantaisesti rovion liekkien loimussa. Tämä neulonta on villisti ja vapaasti pelkästään iloinen asia.
Juhannusiltaa on mittarissa 30 cm. Puolivälissä ekaa vartalokappaletta mennään siis. Jos tämä meno jatkuu, niin tässähän tulee kohta kiire valita koruista ne tämän kanssa päälle puettavat.
JATKUU 170528
Tervetuloa Juhannus! Yöttömän yön lämmikkeeksi minulla on valmis Juhannusilta-neule. Helmassa ei vielä ole tehdaslaputusta, joka valmistunee kyllä juhannukseksi sekin.
Etuhelma on takahelmaa lyhyempi ja sivuilla on pienet helmahalkiot. Hihasilmukat poimin neulottaviksi vartalokappaleiden sivuilta ja vähän kaventelin hihaa rannetta kohden edetessä. Kaikki reunat päättelin italialaisittain.
Uitin valmiin neuleen fairyvedessä ja huuhtelin sen tasolle kuivumaan ihanan pehmoiseksi.
Nyt ei tarvitse yhtään miettiä, että mitähän sitä panisi päälle juhannuksena. Poimin Juhannusilta-neuleelle kaveriksi kermanvalkoiset dongarit, topin, espadrillot ja kultaiset korvarenkaat. Tässä kaikki silitystä vaille valmiina kesäiltaan:
170311 päivitys
Ks. myös (hillitymmin) yli-ison neulepaidan ultrahelppo ohje postauksen Bulletiini 170310 hännillä. (KLIK)
 |
| Testitlkku mittattavaksi, alaosa 8- ja yläosa 7-puikoilla |
En suinkaan aio neuloa testissä käyttämääni kaksinkertaista Floricaa, mutta sillä saan riittävän verrokin muihin lankoihin: laitan testineulelangan ja puikoille haluamani langan, molemmat napakasti sormelle vierekkäin. Silloin näen riittävällä tarkkuudella ihan silmämääräisesti missä mennään, onko neuleeseen tyrkyllä jokseenkin samanpaksuinen lanka tai jos se on paljon ohuempi, otan sille ehkä kumppaniksi toisen langan sitä samaa tai jotain ihan muuta.
Kun mitat on mietitty ja testi neulottu, lasketaan 10 cm silmukat noin suurinpiirtein ja luodaan 7 x 10 cm silmukat puikolle. Ja sitten se lähtee: puikoilla ... valmiina ... NEULO!
Suunnitelmahan onkin tässä jo valmis. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Niinpä, mutta se on silti vielä vain haave. Tekeminen onkin sitten ihan toinen juttu...
JUHANNUSILTA
Tämän protoni nimi on ilman muuta Juhannusilta. Se tuntuu sopivalta nimeksi, koska aion neuloa siihen erilaisia ja eripaksuisia lankoja, mutta vain valkoisen sävyjä. Ja lisäksi kyytiin vähän pastellista, ohutta silkkiä, suikaleina, sinne tänne. Juhannusilta on nimeksi sopiva siksikin, että juhannusyönähän, jos koska, tarvitsee aina sen talven lämpimimmän toppatakin päälleen. Mutta tämmöisellä neuleellapa kuitenkin kaiketi tarkenee iltaa aika pitkälle, ihan yönkin puolelle - siis Juhannusillalla, ennen sitä toppista.
Pukeuduin mittanauhaan ja mietiskelin vielä neuleen mittoja. Ihan OK toistaiseksi. Tältä se näytti, kun sovitin neuleen mittapiirosta mallihahmon päälle:
 |
| Omaskappel sovituksessa mallihahmon päällä. Ruudukko 10 cm x 10 cm. |
SUKELLUS OMAAN LANKABUFFETTIIN
Harppuunoin niitä orpoja ressukoita, joista ei yksinään mitään tule. Nyt ne adoptoidaan hyvään pätkäneuleperheeseen. Erivalkoisia on varalla vielä vähän lisääkin.
 |
| Orpoja ressukoita adoptoitavaksi hyvään pätkäneuleperheeseen |
ELÄMÄ SE ON KUIN SILKKIÄ VAAN!
Tahdon kudelmaan ilahduttimiksi silkkisuikaleita!
 |
| Omaskappelin pätkäneulonnan ainekset, langoille ilahduttimeksi silkkiä |
PAKKO PAUSSATA JA POHTIA
Pitää varmaan vähän tunnustella noita lankoja. Katsella mikä menee seiskapuilolla sellaisenaan ja mikä kaipaa dubbelikaveria tai erilangasta kumppania.
Tasaraitaa en missään tapauksessa halua, joten mietiskelen myös kerinkö valkoisista pätkälangan valmiiksi. Ehkäpä.
Ja millaisia silkkiluikuroita leikkaan. Sitäkin pitää miettiä.
Niin ja sitä, että otanko silkin pätkälangan kyytiin neuloessa, jolloin siitä tulisi aika kivasti vähän reliefimpää efektiä. Vai pätkäisenkö pätkälangan ja neulon väliin pelkkää silkkusuikaletta, kunnes jatkan taas pätkälangalla.
Tässä vaiheessa pystyn vain kommentoimaan asiaa korrektisti small-talkaten. "INTERESTING!".
 |
| Juhannusilta haaveena, piirroshahmon sovitettavana |
TÄHÄN sitten kai päivitän,
jos projekti jatkuu menestyksekkäänä.
JATKUU 170219
Skappelneuleen vene purjehtii myötäisessä edelleen. Se oikea ja alkuperäinen ohje löytyy postauksessa "Skappleneuleen ohje tyttärelle kannustimeksi".
Hieno tapa keriä lanka käsin, niin että se juoksee kerän sisä- tai ulkopuolelta (tai molemilta puolilta, jos kaksinkertaisella neuloo), ihan kuin kerimälaitteen kerästäkin, sekä silmukoiden luonti langalle on ohjeistettu postauksessa "Neulojan kikkakori".
Kerin langat keriksi, yksin, kaksin tai kolmisin, sopivan paksuisiksi yksin tai yhdessä.
 |
| Langat keritty sopivan paksuisiksi yhdistelmiksi |
Solmin keriltä lankoja parin sylin mittaisina pätkinä yhteen, ilman mitään vuorojärjestystä, ja kerin pätkälankaa neulottavaksi.
 |
| Pätkälangan kehräämö |
Sitten sitä ihanaa silkkiä!
 |
| Pajsilkkiä suikaleina |
Käytän ohuenohutta, lähes henkäyksenkeveää pajsilkkiä, jota olen valkoisesta värjännyt aiempiin tarpeisiin.
Suikaloin silkkiä, niinkuin matonkudetta, lankasuoraan, repien.
 |
| Silkkisuikaleita kerälle neuletta varten |
Kaikkea tarvittavaa on valmiina puikoille.
 |
| Kerällä kaikki tarvittava, pätkälanka ja silkki |
Vihdoin oli eväät korissa ja pääsi aloittamaan neuleretken.
Tarkistin, että 2n sylin mittainen pätkä kulkee neuloessa kerroksen, mutta varmasti vajaasti kahta, ettei vaan tule liian raidallista.
Loin silmukat langalle, jotta voin myöhemmin päätellä kaikki reunat niinkuin sitten lystään.
Silkkisuikaleista diskasin vihreän, kun se ei vaan ollut oikeaa sävyä. Ja päätin neuloa aina n. sadan silmukan välein 8 silmukkaa silkkisuikaleella, yhdessä pätkälangan kanssa.
Neule, ja silkki siroteltuna neuleen sekaan, näyttää justiinsa semmoiselta kuin olin ajatellut. Solmut ja pätkät saavat asettua minne tahtovat. Ne ovat minulle tarkoituksenmukaisia ja lisäävät reppanaisen shabbya, bohemiantyylistä pintaeloa. Ja sitäpaitsi minähän tykkään hapsuista, tupsuista ja tasseleista.
Aamunäkymä puikoilla oli tämmöinen:
 |
| Omaskappel hyvässä alussa, neuleessa pätkälankaa ja silkkisuikaleita |
Hyvin on vielä aikaakin, ennen juhannusta, tälle Juhannusillalle.
JATKUU 170220
Katselin illalla tanssii-tähtien-kanssa - ja puikotkin tanssivat. Jatkoksi tuli vielä neulonnan taustaleffaakin, joten helma kasvoi.
Tässä Juhannusillassa kaikki söpöt solmutupsut ja pikkuiset suikaleliput kuikuilevat neuleesta viattoman hilpeinä. Ne eivät yhtään tiedä, ettei tuolla lailla kuulu käyttäytyä. Mutta minähän en ainakaan sitä niille kerro, kun niiden kanssa on niin hulvattoman kivaa. (Saatan, ihan viimeksi vasta, pisimpiä liehuja pikkasen parturoida.)
Tässä neuleessa sääntökirjat, säntillisine solmujen ja jatkosten jemmailuineen, on poltettu roviolla. Ja tanssittu alkukantaisesti rovion liekkien loimussa. Tämä neulonta on villisti ja vapaasti pelkästään iloinen asia.
Juhannusiltaa on mittarissa 30 cm. Puolivälissä ekaa vartalokappaletta mennään siis. Jos tämä meno jatkuu, niin tässähän tulee kohta kiire valita koruista ne tämän kanssa päälle puettavat.
JATKUU 170528
 |
| Juhannusilta-neule valmiina lämmittämään yöttömässä yössä |
Tervetuloa Juhannus! Yöttömän yön lämmikkeeksi minulla on valmis Juhannusilta-neule. Helmassa ei vielä ole tehdaslaputusta, joka valmistunee kyllä juhannukseksi sekin.
Etuhelma on takahelmaa lyhyempi ja sivuilla on pienet helmahalkiot. Hihasilmukat poimin neulottaviksi vartalokappaleiden sivuilta ja vähän kaventelin hihaa rannetta kohden edetessä. Kaikki reunat päättelin italialaisittain.
Uitin valmiin neuleen fairyvedessä ja huuhtelin sen tasolle kuivumaan ihanan pehmoiseksi.
Nyt ei tarvitse yhtään miettiä, että mitähän sitä panisi päälle juhannuksena. Poimin Juhannusilta-neuleelle kaveriksi kermanvalkoiset dongarit, topin, espadrillot ja kultaiset korvarenkaat. Tässä kaikki silitystä vaille valmiina kesäiltaan:
 |
| Tästä vaan silittäen siistiksi ja juhannus alkaa |
170311 päivitys
Ks. myös (hillitymmin) yli-ison neulepaidan ultrahelppo ohje postauksen Bulletiini 170310 hännillä. (KLIK)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti