perjantai 17. helmikuuta 2017

Nimikoin kädentyöt ikiomiksi


Vaikka kädentyöt ovat sellaisenaankin uniikkia tavaraa, niiden nimikointi tai kuvalaputus customoi ne vielä vähän viehkommaksi tai ihan ikiomaksi. Monella käsityöharrastajallakin on oma valmistajanlappunsa. Olen minäkin tehnyt sellaisen, tämän viereisen. Mieluiten kuitenkin jollain keinoin ikiomistan työni sen käyttäjälle.





ENNEN NIMIKOINTI KORUOMMELTIIN



Äidin nimikoimaa perintöpellavaa

Äitini nimikoi kaikki liinavaatteet ja ohutpellavaiset pyyheliinat. Käsin, koruommellen.



Kilttinä tyttönä niin tein minäkin. Silloin aiemmin. Käsin, koruommellen, tietenkin:
Omia nimikointeja liinavaatteissa ja tableteissa

KANGASVÄRI + SABLOONA VAUHDITTAA SARJATYÖTÄ


Tein myös piirustusmuovista sabluunoita, joilla koristin kangasvärillä töpötellen mm. tämmöisiä lautasliinoja, saajan monogrammein lahjoiksikin. Kultaa mustalle lakanalle ja sinistä tai punaista valkoiselle lakanalle:
Sabloonalla nimikoidut lautasliinat


SILLOIN TAIVAS REPESI, 

kun tuli printattavat siirtokalvot! Siis niin upeeta!

Printattavilla, silitettävillä siirtokalvoilla olen nimikoinut ja customoinut liinavaatteita. Paljon. Etsin pohjakuvan albumista tai netistä tai jostain, lisään vähän customointia, monogrammeja ja muuta tilpehööriä. Kokoan aina itarasti arkintäyden lappusia printattavaksi:
Nimikointimalleja ja koristekuvitusta silitettäväksi siirtoarkilla liinavaatteisiin

Nämä tyynyliinojen kuvitukset ovat pyörineet pyykkikoneessa parikymmentä vuotta. Kuvat ovat toki haalistuneet aika lailla, mutta vielä himmeästi häämöttävät:
Vuosien pyykkäyksissä kuvitukset haalistuvat

Joskus, jos en ole muuta keksinyt, olen koristanut lahjaksi tyynyliinan silitettävällä siirtokalvolla. Näppärää, kun tyynyliinan voi pitkään matkaan pakata toimitettavaksi saajalle postitse, kirjekuoressa (inhoan postin pakettilappuprosessia). 
Nimikointimalleja ja koristekuvitusta silitettäväksi siirtoarkilla liinavaatteisiin

Lastenvaatteita ei verstaaltani hevin lähde ilman printattua siirtokuvitusta:
Printattavia silityskuvia lastenvaatteisiin


Alpakkavillaisen neulehaalarin selkälaputus silitettävällä siirtokuvalla 

Eikä elikotkaan vaatehtimossani siirtokuvitukselta säästy:

Koirien villapaidoissa siirtokuvalaputus on hyvin kestänyt 5 vuoden viruttelut

Vaatetuksen laput silitän pestylle untuvakankaalle, siksakkaan reunat, leikkaan tikkauksen ulkoreunaa myöten ja sitten ompelen lapun vaatteeseen.


VIRIKKEITÄ LÖYTYY IHAN VIERELTÄ


Omaan laputukseen voi hakea ideoita vaatekaapistaankin, ovathan vaatevalmistajien (no ne onkin ammattilaisia) laput usein aika kivasti toteutettuja ja sijoiteltuja:
Ideaa ammatilaisten vaatelapuista ja niiden sijoittelusta





































1   haalarin selkätaskussa
2   poplarin sisällä, niskassa
3   poplarin selkäpuolella, kauluksen alla
4   poplarin rintataskussa
5   ei professionaali, vaan omani, omaommellun takin sisällä, siellä ripustusrenksun tienoolla
6   tämä, ehdoton suosikkini kaikista, on puuvillaisen neuleen helmassa. tykkään kamalasti. siinä yhdistyy jotenkin niin liikuttavan kömpelösti teolliset merkinnät ja tuo käsinkirjoitelma.


HELPDESK


Olen niin paljon nimikointivimmainen, että nimikoin paljon muutakin kuin takstiilitavaraa. 

Neuleita nimikoin postauksessa "31.250 rakkaudella neulottua silmukkaa"
Astioiden nimikointia ja customointia postauksessa "Arkiserviisit meidän malliin"

Nimikoituun tai muuten customoituun lasipurnukkaan voi lahjaksi tai tuliaisiksi pakata jotain saajalle mieluisaa. Ukkossuklaata tai hunajakanelia vaikka, kuten postauksessa "Purkkeja ja purnukoita".

Aarreaitta nimikointiin, laputukseen ja muuhunkin customointiin on sivusto the Graphics Fairy. Siellä on mahtavat kuva-arkistot etenkin vintagesta tai viktoriaanisesta tykkääville. Ja ennenkaikkea siellä on upea DIY-ohjeistus (in english) kuvansiirtoon eri pinnoille ja erilaisin menetelmin:



Arabian särkyneitä perintöpyttyjä korvattu itsetehdyillä ja omiksi nimikoiduilla



2 kommenttia:

  1. No kyllä on helppoa kun osaa!

    VastaaPoista
  2. Alku se vaan on hankalaa, sitten harjoitus, usein kiertotietä, sieltä kommellusten kautta, tekee osaltaan jotain. Kivointa on tekemisen matka, ei se mihin osoitteeseen päätyy. Ja kun itselle tekee, ei kukaan ole määräämässä eikä moittimassa. Kaikki kelpaa paremmin kuin hyvin! :)

    VastaaPoista