Puikot esiin! Nyt tehdään tunikamekko ja Juhannusilta-neule. Ihan omaksi iloksi ruvetaan salaystäväksi ja tarvittaessa hammaskeijuillaan. Ja muutenvaan muistetaan olla kilttejä.
Se kamalan ruman värinen retliini tunikamekko on nyt oikeastaan valmis. Muuten se näyttää ja tuntuu joltisenkin mukavalta, paitsi että olin ajatellut sen vähän lyhemmäksi. Sen edistyminen ja loppuraportti tuorein, tältä se päällä näyttää -melkeinvalmiskuvin on "Mitäs nyt neuloisin" -postaukseen nyt päivitetty (KLIK)
Ei, hei, ei tässä ole tulossa meille uutta räsymattoa. Tämä on omaskappelin, Juhannusillan, juuri postattu päivän vaihe. Söpöt solmutupsut ja pikkuiset suikaleliput kuikuilevat neuleesta viattoman hilpeinä. Juttu starttasi ja etenee "Yhdenkoon helppoakin helpompi omaskappel" -postauksessa (KLIK)
AJATTELIN RUVETA SALAYSTÄVÄKSI!
Valentinesta viisastuneena aion ruveta salaystäväksi. Niin salaiseksi, ettei ystävyyteni kohde tiedä yhtikäs mitään koko jutusta.
Luin blogista, jota en tietenkään enää löydä, että on olemassa sellainenkin työpaikka, jossa ystävänpäivän edellä jo ihan traditiona salaystävöidään. Ne arpoivat siellä kullekin työkaverin, jolle piti ystävänpäivän alla toimittaa salaystävyyttä. Supatusta ja sipsutusta oli esipäivinä, nimettyjä pikkulahjoja ilmaantui kuin tyhjästä työpöydille, ovenhantaakiin ja jääkaappiinkin. Niillä taisi olla kivaa.
Salaystävyys, ei suinkaan mikään salarakkaus, vaan salaystävyys, on kiehtova juttu. Muulloinkin kuin ystävänpäivän tienoilla. En sitten tarkoita mitään anonyymiä ystävällisyyttä jonkun hyväntekeväisyysjärjestön välityksellä. Meininki on paljon pienempimuotoisempi. Sitähän voisi, pitkin vuotta, sillointällöin, valita jonkun salaystävyyskohteekseen, ja sitten toimittaa ihan vaivihkaa jotain tosi ystävällistä kohteelle. Ja niin vaivihkaa, ettei ikinä paljastu tekosen tekijäksi, ainakaan sille salaystävyyskohteelle. Aion kokeilla. Pitäkää varanne - salaystävä voi olla liikkeellä!
 |
| Muuten, muistathan olla kiltti! |
HAMMASKEIJUJA ON, KAIKKIHAN SEN TIETÄÄ
Muutoin olisi lapsenlapsellenikin voinut käydä niinkuin yhdelle Emilylle, jolle hammaskeiju lahjan sijasta oli teipannut oveen tämmöisen kirjeen:
Rakkahin, Emily,
tulin yöllä hakemaan tyynysi alta sitä irronnutta hammastasi ja
tuomaan sinulle siitä kuuluvan lahjan. Valitettavasti en lahjan kanssa päässyt
lähellekään tyynyäsi, koska huoneesi oli niin kamalan huiskinhaiskin sekaisin ja
kaikki lelusi levällään. Tulen käymään uudelleen ja tuon lahjasi, kun olet
siivonnut huoneesi. Äitisi varmaan mielellään auttaa sinua huoneesi
järjestelyssä, jos pyydät oikein nätisti.
Herttaisin terveisin,
Hammaskeiju
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti