Purkkeja ja purnukoita

Niitä ei ole koskaan liikaa. Elämässä kun on kovasti paljon purkitettavaa.

Peltipurkit

rantautuvat kotiin useimmiten siksi, että niihin on pakattu jotain haluttua hyvää. Niinkuin keksejä, kahvia, teetä, kaakaota, riisiä vaikka. Muistatte ehkä myös peltiset karkkipurkit.





Keittiössäni kaikenaikaisessa käytössä on ainakin nämä peltiset pakkauspurkit:

Peltisiä säilykepurkkeja, niitä ananas- ja koiranmuonapurkkeja voi tuunailla uuteen eloon mielinmäärin. Google ja Pinterest näyttävät ideoita.

Lasipurnukat

näyttävät vilpittömästi sielunsa. Ja ovat niin puhtoisia. Nämä ovat juuri jääkaapissani syötävine sisältöineen.







Vanhat Riihimäen hillopurkit, kansilla tai ei, ovat aarteita. Minulle kelpaavat kyllä kaikki muutkin. Kun lasinen purkki on syöty tyhjäksi, pysähdyn usein sitä haikeasti silmäämään ennenkuin tiemme erkanevat kierrätysastialla. Jokusen kivan purkin pistän valillä odottamaan. Pikkutuliaisiksi visiitille tai kortinkorvikkeeksi päivänsankarille täytän purkin vaikka tuikkukynttilöillä, marshmalowlla, fortune cookieilla, onnentähdillä - millä milloinkin. Pistän rusetin ja ehkä lappusen kaulaan, touhukkaalla tuulella olessa etiketöin.

Nuorikkona ostin ensimmäiseen keittiöömme näitä nuppikantisia lasipurkkeja. Tarpeeksi ja erikokoisia. Niitä myytiin ihanassa Tempossa (Manskulla Erottajanpäässä, n. Svenskania vastapäätä). Temposta löysi mitä vaan, mitä kotiin tarvittiin, ainakin saavia pienempää siis. Purnukat parkkeerattiin pikkukeittiössämme avohyllyyn. Miten onnellinen olinkaan, kun Femina juuri niihin aikoihin julkaisi lehdestä leikattavat, viktoriaaniset etiketit purnukoihini. Voi olla, että ne ovat jossain minulla tallessa vieläkin.

Kurkkupurkeissa pölisee jauhoja.

Vauvanmössöpurkit pitävät topakkana rivinä järjestystä yllä maustekaapissani.

Ukkossuklaapurnukka

on meillä lastenkin kodeissa. Ukonilmalla istutaan yhdessä sateelta suojassa, mieluiten verannalla tai ulkorappusilla. Ihastellaan salamoinnin säihkettä ja uhkeaa ukkosen jyrinää. Ja nam!, herkutellaan ukkossuklaalla. Se on meillä traditionaalisesti aina Fazerin sinistä, jonka lisukkeena pitää olla pohjanmaan minttunappeja (niitä soikeita, tomusokeriksi jauhoontuvia). Otetaan 1 pala fasun sinistä ja 1 minttunappi kerrallaan maiskuteltavaksi. Kesäaikaan pitää purnukassa ukonilman varalta olla aina mistä ottaa.

Ukkossuklaan purnukka

Etupuolen etiketissä lukee:
UKKOSSULKAA
Sopii nautittavaksi perhepiirissä,
kun salamat säihkyvät ja
Ukkosjumala ajaa kivirattaillaan.

Taustaetiketissä lukee:
Tuuli tyyntyy, lämpö hautoo,
luonto hiljenee
ja taivas tummuu.
Silloin, ihan kohta,
alkaa jyristä ja salamoida.
On ukkossuklaan aika!

Kanelihunajan purnukka

Hunajakaneli

on varsinkin kaurapuuron kaveri. Siinä on ihan hirveän paljon kaikenlaisia hyväätekeviä ominaisuuksia. Minä en osaa hilloja ja geleitä purkittaa, mutta hunajakanelia osaan. Jakelen sitä joskus pikkulahjuksina tarvitseville.

Tässä laatimaani etikettiä. Klikkaa kuvaa, jos haluat hunajakanelillesi samanlaisen. Aukeaa A4nä printattavaksi 3n purnukan kylkeen.

Etiketit hunajakanelipurnukoihin